Eläinsuojelulain uudistus kaatui – SEYn ja Animalian päätavoitteina uudelle vaalikaudelle eläinten häkkikasvatuksen ja turkistarhauksen lopettaminen

Eläinsuojelulain uudistus kaatui – SEYn ja Animalian päätavoitteina uudelle vaalikaudelle eläinten häkkikasvatuksen ja turkistarhauksen lopettaminen

Hallituksen viimeviikkoisen eron seurauksena eläinsuojelulain uudistusta ei viedä läpi tämänkään vaalikauden aikana. Sipilän hallituksen viimeisimpänä tavoitteena oli saada uudistus valmiiksi ennen huhtikuisia eduskuntavaaleja siten, että laki astuisi voimaan vuoden 2021 alussa. Eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu vuodesta 2011 lähtien. Lain valmistumista on lykätty lukuisia kertoja.

Järjestöt ovat tyytyväisiä, että laki siirtyy seuraavalle vaalikaudelle.

”Sipilän hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi oli tehty pitkälti tuotannon ehdoilla, ja se olisi ollut jo voimaan astuessaan auttamattoman vanhentunut”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Eduskuntavaalien ja lakiluonnoksen uuden käsittelyn myötä erityisesti tuotantoeläimet saavat nyt uuden mahdollisuuden parempaan elämään. Kipeimmin parannuksia tarvitsevat häkeissä suuren osan elämästään pidettävät sikaemakot, häkkikanat ja turkiseläimet. Myös parressa pidettävien nautojen liikkumismahdollisuuteen tulee saada parannus.

”Eläinsuojelulain keskeisimmät kiistakysymykset avataan uudelleen tarkasteluun. Tällaisia ovat muun muassa turkistarhaus, parsinavetoiden kielto, emakkohäkit, kivunlievitys, kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä eläimen itseisarvo. Eläinlaista tulee vaaliteema”, sanoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.

Lakiesityksessä oli myös useita kohtia, jotka uuden hallituksen on järjestöjen mielestä syytä säilyttää. Tällaisia ovat mm. jalostukseen liittyvät tiukennukset, koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä nisäkkäiden ja lintujen jatkuva vedensaanti.

”Saimme jatkuvan vedensaannin mukaan lakiesitykseen sitkeän kampanjoinnin ja vaikuttamistyön tuloksena. Vedensaannin kohdalla tehtiin kuitenkin poikkeuksia, ja esimerkiksi turkiseläimillä vaatimus koski vain siitoseläimiä”, Pulli sanoo.

”Turkiseläinten kohdalla kirjaus on riittämätön. Turkiseläimiä on myös käytännössä mahdotonta kasvattaa eettisesti ja kannattavasti siten, että eläinten hyvinvointitarpeet täyttyvät. Tämän vuoksi tarhaus on lakkautettava Suomessa mahdollisimman pian”, Lahtinen sanoo.

Hallitusohjelmaan eläinsuojelupoliisitoiminnan laajentaminen, turkistarhauksen ja häkkikasvatuksen kielto sekä kasvisruuan kulutuksen edistäminen

Järjestöjen yhtenä kärkitavoitteena seuraavalla vaalikaudella on paremman eläinlain rinnalla muun  muassa eläinsuojelupoliisin toiminnan laajentaminen koko maahan. Asia tulisi kirjata jo hallitusohjelmaan. Järjestöjen eläinpoliittiseen vaalikoneeseen tähän mennessä vastanneista ehdokkaista 97 prosenttia kannattaa toiminnan laajentamista. Eduskuntapuolueille tehdyssä kyselyssä kaikki eduskuntapuolueet olivat toiminnan laajentamisen kannalla.

”Helsingin poliisin eläinsuojelurikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän hyvien kokemusten perusteella sama toimintamalli tulee ottaa käyttöön koko Suomessa. Eläinsuojelutapausten keskittäminen niihin erikoistuneille poliiseille parantaa eläinten suojelua ja auttaa saamaan eläimiä kaltoinkohtelevat edesvastuuseen”, sanoo Pulli.

Järjestöt painottavat hallitusohjelmatavoitteissa erityisesti turkistarhauksen kieltoa ja kasvisruuan kulutuksen edistämistä. Turkistarhauksen kieltoa kannattaa tähän mennessä vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 81 prosenttia.

”Kun eläinlakia aletaan käsitellä uudestaan, on tärkeää saada keskusteluun mukaan turkistarhauksen kielto. Suomalaisista 69 prosenttia vastustaa nykymuotoista tarhausta. Moni Euroopan maa on jo kieltänyt turkistarhauksen ja yhä useammalla maalla se on parlamentaarisessa käsittelyssä. Eläinten oikeuksien, ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta myös kotimaisen kasvisruuan kulutuksen edistäminen on entistä tärkeämpää. Tätä monet puolueet kannattavat jo nyt, ja tähän mennessä vaalikoneeseemme vastanneista ehdokkaistakin jopa 77 prosenttia”, sanoo Lahtinen.

Eduskuntavaalien äänijakauma ratkaisevan tärkeä eläinten hyvinvoinnille

Eduskuntavaalit käydään 14.4., ja mielipidemittausten mukaan eläinsuojelumyönteiset puolueet ovat saamassa lisäpaikkoja eduskuntaan.

”Seuraavan eduskunnan päätettäväksi on kasautunut suuri määrä eläinten hyvinvointiin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia lakeja. Eläinten ystävien äänet ovat tärkeämpiä kuin kenties koskaan aikaisemmin”, Pulli sanoo.

”Seuraavat vaalit ovat eläinoikeus- ja ilmastovaalit. Nämä kysymykset liittyvät läheisesti yhteen, sillä eläintuotantoon ja ihmisten ruokavalioon on tehtävä muutoksia, jos Suomi haluaa saavuttaa ilmastotavoitteensa”, Lahtinen lisää.

Lisätietoa:

SEYn ja Animalian tavoitteet eläinsuojelulakiin ja tulevalle hallituskaudelle:

  • Tuotantoeläinten kasvattaminen ahtaissa häkeissä on kiellettävä.
  • Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta on luovuttava.
  • Maataloustukia tulee suunnata eläintuotannon ylläpitämisen sijasta kasviproteiinien tuotantoon.
  • Kasvisruuan kulutusta tulee edistää suhteessa lihan kulutukseen.
  • Turkistarhaus tulee lakkauttaa.
  • Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.
  • Eläinten verkossa myynnin ehtoja on tiukennettava.
  • Eläinsuojelurikoksiin keskittyneen tutkintaryhmän toiminta on laajennettava koko Suomeen.
  • Eläinsuojeluvaltuutetun virka on perustettava.
  • Eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien rahoitusta tulee lisätä.Animalian ja SEYn eläinpoliittinen vaalikone on osoitteessa elainpolitiikka.fi/vaalikone. Vaalikoneeseen on vastannut jo noin 600 ehdokasta.

Kati Pulli
toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
050 371 2740
kati.pulli(at)sey.fi

Veikka Lahtinen
kampanjavastaava, Animalia
040 590 5575
veikka.lahtinen(at)animalia.fi

 

Kuva: Sridhar Chilimuri on Unsplash